torstai 19. maaliskuuta 2009

Varjo vain


Pikkuisena pelkäsin hysteerisesti luurankoja. Osaksi syy oli tuolloin valmistuneessa Hiidenpata - piirretyssä , jossa pääpahis oli varsin vaikuttava luurankohahmo. Tarkasti en muista, koska uskalsin katsoa korkeintaan toinen silmä auki.

Nyt näitä luurankoja kuitenkin kuviin tukkii, kaapista vaiko mistä, en tiedä, mutta kai niiden on annettava tulla. Kliseiksi muodostuvat kaikki aiheet, jotka ovat niin tärkeitä ja suuria, ettei niitä oikein osata loppuun koskaan käsitellä. Harmittaa hiukan, että toisin kuin veiston laitoksen - maalauksen laitoksen opetusohjelmaan ei luurangon piirtäminen pakollisena kuulunut. Olisi pitänyt silti varmaan mennä hakemaan selkärankaa piirtämiseensä kipsiluokan Haadeksesta. Tämä lomalla lekotteleva luurankeli lukee Maria Langin dekkaria joka alkaa huumaavalla Macbeth-sitaatilla:

" Elämä vaan on varjo liikuvainen/ näyttelijäraukka, joka näyttämöllä rajuupi hetken ja katoo sitten/ Tarina on se, hupsun tarinoima/ täynn ilmaa, tulta, mut mieltä vailla "

tiistai 17. maaliskuuta 2009

Valokuolema joka minut polttaa


Kalenteri on seinälle hommattu aikaa sitten, kai kuukauden aikaa. Muutaman kerran yritin postittaa tänne Käytöskukkasen osan " Kiire ", mutta ei ottanut onnistuakseen, ei sitten millään. Suosittelen katsomaan, YouTubestahan sekin löytyy.

Kipeys, tyhmyys, laiskuus ja uuden työhuoneen aiheuttamat tohinat ovat blogini pääasialliset hiljaisuuden syyt. Työtilassani on vielä paljon remppaamista, mutta seiniä rapatessa innostuin niihin piirtelemään, syntynyttä materiaalia kuvailemaan jne.
Akku loppui, valo loppui, energiakin, mutta ei hauskuus. Vaillinaisista otoksista tein tämmöisen pätkän ikäänkuin luonnokseksi kunnon animaatioon, joka ehkä joskus sitten tulee oikeasti tehtyäkin. Saahan nähdä. Luonnospätkän näkymättömissä kulkeva karaoketeksti on F.G: Lorcaa: Ajattelin Andalusian lauluista löytyvää runoa, jonka nimi on Pieni loputon runo.