perjantai 15. kesäkuuta 2012

jatkokertomus 5/?

En osannut olla hyvin yksin. Kaipasin itseni ulkopuolista, jotakuta joka tulisi luokseni, läheisyyteeni ja auttaisi olemaan minä. Yksin minä, minä yksin, itsekästä. Itsenäisyys, yksinäisyys : sisäisessä järjestelmässä sekaantuneet sanat, sulautetut.
Ihmisessä on sekä tahdonalaisia että ylisiä lihaksia. Kaipauksensulatusjärjestelmä rinnakkain ravintoa prosessoivan kanssa ja kummatkin itseohjautuvia.
Ilman ravintoa kuolee. Ilman kaipausta.

Tahdolla liikuteltavat osat saadaan liikkumaan ravinnolla ja kahvilla. Elämä saadaan maistumaan keskittymällä ravintoon ja osien liikutteluun. Puuhellaan saadaan tuli kiehisillä tai konsernin makulatuurilla, kaivon vesi on kylmää ja maukasta, pannun kylki on punainen ja musta. Karkea jauhatus, kouranpesämitta. Juoma saa kiehua hetken, sitten selvennetään kaatamalla kerta-annos kuppiin ja vinhalla kierteellä takaisin pannuun, purut vetävät mukanaan pohjalle toisetkin purut, säikäyttämiseksi sitä myös sanotaan. Pohjaan painumista. Mukana painumista.

Selostus auttoi pitämään kiinni minusta. Kerroin, kuinka toimia pannukahvin kanssa, kertomalla tein itseäni todelliseksi yhteisesti jaettuun maailmaan. Näin olin sinut itseni kanssa. Kaipasin sinut.

2 kommenttia:

  1. Sattumoisin osuin tänne blogiisi ja tottumuksesta silmät alkoivat lukea näitä tekstejäsi.

    Voi sanoa, että olisin koko illan viihtynyt vain näitä lueskellen jos aika olisi omaa ja voisin käyttää sitä haluamallani tavalla, mutta kun en voi.

    Sujuva kynä sinulla ja virkkuja ajatuksia. Jos olisin sinä, viihtyisin hyvin itseni seurassa. En kaipaisi muita rajoittamaan ja varastamaan aikaani ja huomiotani. Be happy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Liisu! Ainahan sitä aikaansa ja olemistaan jakaa, jollain tavalla. Jos ei muita ole sitä tekemässä, alkaa omaa pää pilkkomaan kaikkea aina vaan sirpaleisemmaksi. Mukavampi jakaa muiden kanssa kuin itsensä yksin...

      Poista