torstai 29. huhtikuuta 2010

vida digna

Minäkin poltan ikkunallani kynttilää. Mikään ei tuo takaisin ystävää joka lähti ensin kauaksi ja sitten vielä kauemmaksi. Elävät muistot eivät helpota tuskaa, mutta niiden kautta Jyri on myös lähellä. Mielessäni kirjoitan viimeistä kirjettä, vaikka en voi sitä koskaan lähettää.
Suruun sekoittuu myös viha. Eilen, ensimmäisten uutisten saapuessa Meksikosta, kun mitään tarkempaa tietoa ei ollut saatavilla ja sitä yritti saada käsiinsä, vyöryi silmille taas se lukemattomat keskustelupalstat täyttävä oksennus, jota yleensä yrittää tietoisesti välttää lukemasta. Nyt ei kyennyt suojautumaan. Nimettömät henkilöt latelivat käsittämättömiä, lähes vahingoniloisia tuomioitaan. He eivät varmasti tunteneet mielipiteidensä kohdetta, eivätkä selvästi myöskään juurikaan tilanteen taustoja. Mutta vaikka olisivat asioista perilläkin, en usko että he olisivat olleet ymmärtäväisempiä. Kuinka se, että joillakin ihmisillä on paitsi silmät nähdä maailman vääryyksiä, myös rohkeutta yrittää tehdä jotain niiden korjaamiseksi, voi herättää niin suurta negaatiota?
Me emme elä täällä irrallaan muusta maailmasta. On käsittämättömän omahyväistä ajatella että meillä olisi oikeus sulkeutua niin kutsuttuun hyvinvointiimme ja olla piittaamatta siitä, mille kaikelle se rakentuu ja kasvaa korkoa. Ei ole olemassa mitään " meidän köyhiä ". Jos ihmiset todella kokisivat toiset ihmiset omikseen, lämpimällä, välittävällä tavalla, köyhyyttä ei tarvitsisi olla.
Sivustolle Toinenmeksiko.org kirjoittamassaan blogissa Jyri puhui asiasta mm. näin:

"Ja vaikka välittäminen voikin joskus kutsua kuljettamaan avustustavaraa köyhistä köyhimmille ja hädänalaisista hädänalaisimmille, on vanhan Estelle-viisauden mukaan ensisijainen kohdemaamme Suomi. (Tätä voisi kyllä laajentaa koskemaan Eurooppaa tai koko läntistä kulttuuripiiriä.) Tämän ajatuksen mukaan pitkällä aikavälillä autamme köyhistä köyhimpiä parhaiten muuttamalla asioita omassa elinpiirissämme. Ja oikeastaan koko auttamisajatuksen voisi unohtaa kokonaan: yksinkertaisesti kyse on siitä, että rakentamalla toisenlaista elämää lakkaamme uudistamasta ja tukemasta valtasuhteita ja rakenteita, jotka luovat köyhyyttä ja estävät köyhdytettyjä rakentamasta ihmisarvoista elämää omaehtoisesti."

http://toinenmeksiko.wordpress.com/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti